Olisi hienoa jos voisin elää oikealla lailla "kuin viimeistä päivää".
Siis, osoittaa rakkautta läheisilleni, tehdä asiat joita pitäisi tehdä. Mutta se pääsee unohtumaan.
Minä olen elänyt sillälailla (ja ehkä elän vieläkin), kuin kuolema vaanisi selän takana.
Aina valmiina pyytämään anteeksi.
Toivoisin olevani valmis kuolemaan kun täältä on aika lähteä.
Joskus, arasti olen yrittänyt sanoa millaiset hautajaiset haluaisin. Vaikkei minulla ole hätää elämäni kanssa.
Esim. Turkooseiksi värjättyjä ruusuja ja valkoisia ja punaisia ruusuja.
Jos kuolen nuorena, soittakaa The Band Perry:n "If I die young" ja suomentakaa se muille, jotta sen sanoma menisi perille. Mielessäni myös ajattelin Manna:n Väsyneet Maan kappaleen.
Muistan isosiskoni sanoneen että halusi Darth Vaderin (joku Tähtien Sodan musiikki kuitenkin) hänen hautajaisiinsa. Olimme silloin piknikillä puistossa. Karkkia ja ehkä limsaa.
Vastustan erittäin paljon itsemurhia. Menetin kerran erään pelikaverini, kun pelasimme Perfect World Internationalia, minulle kerrottiin, että hän teki itsemurhan, vaikka en tuntenut enää itseäni yhtä läheiseksi, itkin. Meillä oli monia hyviä hetkiä. Se tapahtui viime lukuvuonna. Mutta se ei ole pääsyy.
Joskus ja ehkä nytkin, toivoisin että kuolisin ennen läheisiäni, ettei minun tarvitsisi tuntea surua läheisteni menettämisestä.
Toivon ettei koskaan minä enkä muut ajatuisi siihen pisteeseen että yrittäisi ottaa oman henkensä pois.
Aion mennä kouluun, saada kenties ystäviä ja kenties seurustelukumppanin, porskuttaa tätä elämää eteenpäin niin kauan kuin Luojani on minut siihen tarkoittanut.
ps. Vihdoinkin opin upottamaan videoita blogiini.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti