lauantai 2. huhtikuuta 2016

Taukoilulta paluu


Terveppä terve, tyypit. Pahoittelen blogin päivittämisen puutetta. Yritän potkaista itseni takaisin käyntiin. (Ainakin jossain vaiheessa.) :3


Tuestikki~

maanantai 27. heinäkuuta 2015

Kapinallinen

Tälläinen maailmanparannus teksti.

Maailmassa on eri tapoja kapinoida, ja monta syytä kapinoida, ja kapinoitsijoita monen monta monenlaista.
Kapinoitsijoillakin oli myös omia suojeluspyhimyksiä, kuten kirkon auktoriteetteja vastustaville oli Jeanne D'arc.

Minäkin kapinoin, lievissä tarkoituksissa kapinoin koneelta irrottatumis-, lääkkeen otto- ja nukkumaanmenoaikojen kanssa.

Suuri aihe mitä vastaan kapinoin, ovat ennakkoluulot, stereotypiat ja yleistykset aspergereja kohtaan.
Minut ne tekevät vihaiseksi ja surulliseksikin. Toivoisin ihmisten olevan yleistämättä että kaikki aspergerit ovat samanlaisia. Aspergereja on empaattisia ja epäempaattisia, huumorintajuisia ja huumorintajuttomia, sosiaallisia ja niitä jotka haluavat olla enimmäkseen yksin, niitä joilla on erityiskiinnostuksen kohteita on useampi, ja niitä joilla ei ole niitä oikeastaan ollenkaan, sekä kaikkea noiden väleistä.

Paula Tilli sanoi hyvin siitä että on yhtä monia erilaisia aspergereja kuin on asperger henkilöitäkin.


Siis, ystävät hyvät, älkää olko ennakkoluuloisia toisia ihmisiä kohtaan, Älkää olko ennakkoluuloisia ,onko toisella erilainen tai samanlainen ihonväri, kansallisuus, ulkomuoto, pukeutumistyyli,seksuaalisuus, sukupuoli ,uskonto, autismi, asperger, kehitysvamma, tai joku fyysinen tai psyykkinen sairaus tai ominaisuus.


Lisäksi maailmanparannus musiikkia.










lauantai 25. heinäkuuta 2015

Se lailla kuoleman on kantapäissä kii

Sisältää mietteitä elämisestä ja kuolemasta, syvällistä, dudes!

Olisi hienoa jos voisin elää oikealla lailla "kuin viimeistä päivää".
Siis, osoittaa rakkautta läheisilleni, tehdä asiat joita pitäisi tehdä. Mutta se pääsee unohtumaan.
Minä olen elänyt sillälailla (ja ehkä elän vieläkin), kuin kuolema vaanisi selän takana.
Aina valmiina pyytämään anteeksi.
Toivoisin olevani valmis kuolemaan kun täältä on aika lähteä.
Joskus, arasti olen yrittänyt sanoa millaiset hautajaiset haluaisin. Vaikkei minulla ole hätää elämäni kanssa.
Esim. Turkooseiksi värjättyjä ruusuja ja valkoisia ja punaisia ruusuja.
Jos kuolen nuorena, soittakaa The Band Perry:n "If I die young" ja suomentakaa se muille, jotta sen sanoma menisi perille. Mielessäni myös ajattelin Manna:n Väsyneet Maan kappaleen.

Muistan isosiskoni sanoneen että halusi Darth Vaderin (joku Tähtien Sodan musiikki kuitenkin) hänen hautajaisiinsa. Olimme silloin piknikillä puistossa. Karkkia ja ehkä limsaa.

Vastustan erittäin paljon itsemurhia. Menetin kerran erään pelikaverini, kun pelasimme Perfect World Internationalia, minulle kerrottiin, että hän teki itsemurhan, vaikka en tuntenut enää itseäni yhtä läheiseksi, itkin. Meillä oli monia hyviä hetkiä. Se tapahtui viime lukuvuonna. Mutta se ei ole pääsyy.

Joskus ja ehkä nytkin, toivoisin että kuolisin ennen läheisiäni, ettei minun tarvitsisi tuntea surua läheisteni menettämisestä.

Toivon ettei koskaan minä enkä muut ajatuisi siihen pisteeseen että yrittäisi ottaa oman henkensä pois.

Aion mennä kouluun, saada kenties ystäviä ja kenties seurustelukumppanin, porskuttaa tätä elämää eteenpäin niin kauan kuin Luojani on minut siihen tarkoittanut.

ps. Vihdoinkin opin upottamaan videoita blogiini.










keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Draama genre ja minä

Kävin eilen kirjastossa lainaamassa varaamani kirjan "Valehtelevat viettelijät - Kaivattu"
Tämä kirja on on englanniksi "Pretty Little Liars".

Yleensä en perusta kovin draamaisista sarjoista, etenkään telkkarissa (reality-ohjelmat ovat oma juttunsa - siis minulle, ainakin osittain) en tykkää oikein tykkää esim. Salkkareista, Lemmen Viemästä, ja olen nykyään pysytellyt poissa myös Täydellisistä naisista (paitsi reality-versiosta).
Tykkään enemmän kevyemmästä hömpästä, mitä tulee romaaneihin ja novelleihin, sama pätee ainakin osittain töllön ohjelmiin. Myönnetään, katselen tosi-tv ohjelmia, Sinkkulaiva ohjelmat ovat paheeni, Olen myös tässä kesällä katsonut Kardashineita silloin tällöin.
Tykkään myös telkkarista katsoa kotivideo ohjelmia.

Aloittelin eilen "Valehtelevat viettelijät" - kirjaa. Siinä on jotenkin raskas tunnelma. Saa nähdä saanko luettua sen loppuun.

Kirjoista vielä sitä, että olen tykännyt lukea päiväkirjamaisia kirjoja, esim "Georgia Nicholsonin salatut elämät" - sarjat, sekä "Rachel Riley" - kirjoja.
Vaikka sanon etten kovin draamasta perusta, tykkään joistakin teinikirjoista, tykkäsin joistakin Cathy Hopkinsin kirjoista.

Voiko siis sanoa että välttelen draamasarjoja koska tykkään tuollaisista kirjoista ja ohjelmista?




tiistai 21. heinäkuuta 2015

Ulkona, kesäpäivä

Menimme sinä päivänä (eli viime lauantaina), kaupungille vanhempien kanssa, ulkona oli kunnolla lämmintä ja aurinko paistoi. Torilla kävellessä väkeä oli paljon/suhtalaisen paljon liikkeellä, ilmassa tuoksui ruoka,
Ulkona vihdoinkin pystyi olemaan ilman boleroa tai takkia.
Lähdin kuitenkin pian isän kanssa ostamaan jotain aurinkosuojaa.
Kun tökötti oli ihossa, menimme jonottamaan jäätelöä, minä tilasin mustaherukka(?) ja kerma - jäätelöä. Kojun ikkunassa luki joss näytettiin jäätelömakuja, luki jotain joka antoi kenties ilmi että se oli tehty Sveitsiläiseen tapaan (eli siis jäätelö).

Kiertelimme torilla, ja menimme ostamaan limua kisokilta minulle ja äidille, sitten palasimme katselemaan mekkoja joita oli torilla, minä katselin erityisesti kahta niistä. Kokeilin ainakin toista päälle. Muuten oli nätti, mutten oikein keksinyt missä muualla käyttäisin sitä kuin kotona.
Torilla oli joku katusoittajien kilpailu, päivittelin ääneen miksi voittaja lauloi politiikasta torilla.

Menimme katsomaan korukojua, jossa oli magneettisia koruja, ja yksi myyjistä kysyi kuinka pitkällä olet raskaudessa, ja minä olin ":0" (en ole raskaana). Nootti kaikille: seisokaa suorassa!
Minun on hankala seisoa joskus suorassa.
Mennessämme erästä katua ostin kojulta arvan, siellä oli lappu/kyltti "Kaikilla arvoilla voittaa" tai jotain sen tapaista. Ostin arvan, ja sain sellaisen pinkin pörröisen hula jutun jonka voi laittaa kaulaan ja sukat joissa ei ollut varpaita peittävää osaa. Päädyimme istumaan penkille, aurinko valutti minusta voimaa pois, menimme lopulta grillikojulle, ja ostimme muikkuja. Lähdimme lopulta kotiin.


keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Let us begin now (esittely)

Terve!

Tuestikki on blogi nimeni. Kerron tässä muutamia asioita itsestäni.
(Toivon nyt ettei tämä kuulosta deittihakemukselta...:D)

(Öhöm!)

-Tässä blogissa kerron elämästäni ja ajatuksistani.

-Olen 18-vuotias nuori Suomen karjalassa asuva nainen.

-Asperger

-Pidän paljon musiikista

-Fanitan pelejä, animea, mangaa, fantasiaa...

-....sekä fanfiktionia/fanfictionia

-suosikki somejani ovat youtube, tumblr, deviantart

-aloittelen tänä vuonna merkonomi opinnot.

-Nyt soi päässä: Anthem Lights feat. Gracie Schram - wake me up/hey brother - mashuppi

-instagramini  https://instagram.com/tuestikki/

Toivottavasti viihdyt blogissani!


Korvamato (siis se kappale joka soi päässä)